MISTÄ LEIKIN ILO LÖYTYY?

Lintuperspektiivistä otettu kuva, jossa valkoihoinen ja vaaleahiuksinen lapsi leikkii värikkäillä palikoilla harmaan maton päällä.

Äiti tuu leikkimään. Isi leiki mun kaa! Kato, kato! Kato mitä mä rakensin! Tuu leikkiin. Tuu leikkiin. Nyt. Millon on kohta. Tuuuuuuuu!

Kuulostaako tutulta? Aikuisen kanssa leikkimisellä on ainutlaatuinen paikka lapsen elämässä jo vauvaiästä alkaen. Yhteinen leikki vahvistaa varhaista kiintymyssuhdetta, ja myöhemmin leikkiminen lujittaa vanhemman ja lapsen välistä rakastavaa ja arvostavaa suhdetta. Leikkiin heittäytyvä, lapsen maailmaan astuva aikuinen on lapsille kuin valtavan voimakas magneetti! Leikkiin lähteminen ei kuitenkaan aina ole niin helppoa, vaikka leikkiä haluaisikin.

Leikkiin heittäytyminen haastaa

Joskus vanhemmat tuskailevat, ettei lapsen kanssa leikkiminen tunnu luontevalta. Saattaa tuntua siltä, ettei osaa leikkiä tai heittäytyä eikä leikkiminen kiinnosta. Näiden tunteiden vallatessa leikkiminen on tosi uuvuttavaa! Itsekin koen välillä näin. Erityisesti hiekkalaatikolla saatan vilkuilla kelloa viiden minuutin välein, tekisi mieli selata puhelinta, tuntuu ahdistavalta, tylsältä ja näännyttävältä enkä jaksaisi yhtään olla läsnä tai innostua taaperon puuhista. Sitten poden tietysti huonoa omaatuntoa, koska en ole aidosti innostunut tai henkisesti riittävän läsnä lapselle.

Liiallinen itsensä piiskaaminen ei kuitenkaan tilannetta ratkaise. Ei koko ajan tarvitse leikkiä. Myös en osaa leikkiä on jo sinänsä paradoksaalinen lause: leikkimisen ideahan on siinä, että mitä vaan voi tapahtua ja kaikki on mahdollista. Joskus ulospäin näyttää, ettei tapahdu juuri mitään, ja silti leikkikaverit ovat pakahtua silkasta leikin ilosta ja onnesta.

Ole oma itsesi

Jos leikkiin lähteminen tuntuu hankalalta, niin suosittelen lähestymään tilannetta itsekeskeisesti. Kyllä! Mistä sinä pidät? Mikä sinua kiinnostaa? Mikä olisi sinulle luontainen tapa tuoda leikillisyyttä elämään? Ei todellakaan ole yhtä parasta tapaa leikkiä. Riemunkiljahduksia täynnä oleva riehuntaleikki on lapselle aivan yhtä arvokas kuin hiirenhiljainen, keskittynyt palapelin ratkaisu – tärkeää on yhteyden luominen. Mieti siis, mikä sinua motivoisi lähtemään leikkiin. Haluaisitko opettaa lapsellesi jotain? Tykkäätkö hassutella? Käyttää mielikuvitustasi luovasti vai mennä sääntöjen mukaan? Musiikki tai kuvataide? Rakentelu? Lautapelit, pallopelit tai pihapelit? Ehdota jotain, ja anna sitten lapsen johtaa.

Grimms sateenkaaripalikoista rakennettu torni

Astu lapsen maailmaan

Leikillisyyttä voi myös tuoda arjen normaaleihin toimintoihin. Mukavaa yhdessäoloa voi olla esimerkiksi urheilu, leipominen, luonnossa liikkuminen tai siivoaminen. Silloin lapsi liittyy osaksi sinun luontaista ympäristöäsi, toimitaan sinun säännöilläsi ja ehdoillasi. Arjen yhteisten toimien ja leikkimisen perustavanlaatuinen ero onkin juuri tässä: leikkihetkessä aikuinen astuu vastavuoroisesti lapsen maailmaan. Leikkiessä aikuinen laskeutuu usein fyysisestikin lapsen tasolle, lattialle. Siirtymä on myös henkinen, sillä leikissä lapsi saa kerrankin olla pomo!

Lapsilähtöinen leikki tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että lapsi saa johtaa leikkiä – aikuinen on kiinnostuneena mukana ja seuraa esimerkkiä. Todennäköisesti lapsella on paljon ideoita ja hän johdattaakin leikkiä eteenpäin suvereenisti. Kun soljut lapsen keksimän juonen mukana, osoitat suurta arvostusta lastasi ja hänen ideoitaan kohtaan. Opit samalla tuntemaan lapsesi aina vain paremmin. Kannattaa siis yrittää unohtaa säännöt, se miten asioiden “tulisi olla” ja oikeastaan kaikki todellisuuden rajoitteet. Leikissä pallot lentävät miljoona kilometriä ja kahvikupissa on vaaleanvihreää noidan myrkkylientä, ja se on ihan ok.

Heittäytymisen avuksi

Pienet lapset eivät ajattele, että näyttävät tyhmältä tai kuulostavat hassulta. Nolostelu alkaa vasta myöhemmällä iällä. Lapset nauttivat täysin rinnoin, kun he saavat vanhempansa nauramaan ja nauttimaan – he nauravat mukana ja ovat kovin tyytyväisiä saavutuksestaan!

Olet lapsesi silmissä supersankari! Kaikki mitä leikkiessäsi teet ja sanot, on täydellisen riemuittavaa ja ihanaa, paras juttu ikinä. Jos leikkiin heittäytyminen ja roolin ottaminen tuottaa haasteita, sitä voi helpottaa konkreettisilla asioilla. Jo pelkkä äänen muuttaminen voi toimia. Roolivaatteet – esimerkiksi hatut – auttavat hyppäämään rajan yli omasta persoonasta roolihahmoksi.

Joskus lapsen keksimä mielikuvitusleikki kyllästyttää. Laita silloin itse leikkiin vauhtia! Jos tuntuu, ettei mielikuvitus riitä, niin käytä apuna esimerkiksi seuraavia ehdotuksia: tehkää kaikki nurinkurin, leikkikää nopeutettuna tai hidastettuna, liioitelkaa tai vaihtakaa rooleja, tai leikkikää normaalista poikkeavassa paikassa – vaikkapa pöydän alla.

Voit myös muuttaa kyllästymisen hetken itsellesi oppimisen hetkeksi. Pysähdy ja tarkkaile lastasi sekä hänen käyttäytymistään. Millaisen leikin lapsi on järjestänyt – mitä hänellä on siis mielessään? Millaisia tunteita lapsi näyttää ja miten hän reagoi vuorovaikutukseen? Millaista kehitystä havaitset lapsessasi? Leikkihetki luo oivallisen tilaisuuden kääntää ajatukset pois itsestä, lasta kohti. Herkistä tuntosarvesi ymmärtämään lapsen maailmaa taas hieman paremmin.

Leikkiminen ei ole lapsen viihdyttämistä

Ennakkoon rajattu, rutiininomainen leikkiaika voi helpottaa omantunnontuskia siitä, ettei jatkuvasti jaksa leikkiä ja olla läsnä. On selkeää, kun sekä aikuinen että lapsi tietävät, milloin on yhteinen leikkiaika. Omien aikataulujenne ja rutiinienne mukaisesti voitte esimerkiksi sopia, että leikitte yhdessä on jokaisena arkipäivänä puoli tuntia ennen iltapuuhia, tai vartin päivällisen jälkeen. Lapsen voi olla helpompaa myös luopua leikistä, kun hän tietää uuden leikkihetken koittavan varmasti seuraavana päivänä. Pitäkää kiinni yhteisestä, ihanasta rutiinista.

Lapsen täytyy toki oppia leikkimään myös itsekseen ja ilman aikuista. Leikkiminen ei kuitenkaan ole pelkkää lapsen viihdyttämistä! Leikkiminen on hienovarainen, mutta hurjan tehokas kasvatuksen muoto. Se perustuu aikuisen ja lapsen väliseen yhteyteen. Opetat lapsellesi leikkimällä lukemattoman määrän asioita käyttäytymisesi, asenteidesi ja valintojesi kautta. Kun herkistät itsesi havainnoimaan lapsen tunnetilaa ja käyttäytymistä, luot välillenne avointa ja välittävää vuorovaikutussuhdetta.

Ennen kaikkea leikkimällä osoitat lapsellesi, että hänen maailmansa on tärkeä – aikasi ja läsnäolosi arvoinen.

Mitä mieltä aiheesta? Leikitkö? Onko leikkiin heittäytyminen helppoa – ihan lastenleikkiä siis? Osallistu keskusteluun blogin kommenteissa, facebook-ryhmässä tai Instagramissa @leikkileikkina!

Lähdemateriaalina käytetty seuraavia artikkeleja:

Follow:
Share: