MAITOTAIKOJA

Luonnontiedelauantai jatkuu! Tällä viikolla on vuorossa yksinkertainen koe, johon tarvittavat ainekset löydät kotoa tai vähintään lähikaupasta. Suosittelen erityisesti leikki-ikäisten ja koululaistenkin vanhempia kokeilemaan lasten kanssa maitotaikatemppuja. Helppoa, nopeaa, mutta niin jännittävää! Ja jälleen kerran – taikojen takana onkin tiede.

Tehdäksesi kokeen tarvitset seuraavat asiat:

  • laakea astia
  • rasvaista maitoa
  • elintarvikeväriä
  • käsitiskiainetta
  • pumpulipuikkoja

Ei ole mitään syytä, miksi maidon pitäisi välttämättä olla lehmänmaitoa. Me käytimme täysmaitoa, joka toimi rasvaisuutensa takia oikein hyvin. Jos kokeilet kasvimaitoja, raportoihan miten kävi! Hyvä tutkimuskohde olisi myös se, miten maitolaatu vaikuttaa reaktioon. Tähän kokeeseen sai kivasti tuhlattua maitopurkin pohjat, jotka muuten olisivat (päiväyksen ruhtinaallisen ylityksen takia) joutuneet viemäriin.

Kaada laakeaan astiaan maitoa niin, että pohja peittyy. Tiputa sekaan muutamia tippoja elintarvikeväriä. Kirkkaat elintarvikevärit luovat maidolle kontrastin ja molekyylien liikettä on helppo seurata.

Kasta pumpulipuikon pienesti astianpesuaineeseen ja aloita koe. Voitte ensin miettiä yhdessä, mitä luulette tapahtuvan. Sitten toimeen – katselkaa kuinka värit tanssivat lautasella ja ohjailkaa niitä haluamiinne suuntiin! Käyttäkää hyvin vähän astianpesuainetta ja pistelkää maitoastiaa varovaisesti. Niin leikki kestää hieman kauemmin. Sillä pian käy väistämättä niin, että värit ja aineet sekoittuvat keskenään eikä taika enää toimi. Onneksi kokeen voi aina toistaa – kannattaa ottaa aina puhdas lautanen ja puhtaat välineet.

Pienelle ihmiselle maitotaikuus on hyvin mielenkiintoinen ilmiö ja hauska temppu. Lapsi voi harjoitella syy-seuraussuhdetta mielekkäällä tavalla liikutellessaan värikkäitä nesteitä lautasella. Lisäksi pinsettiote harjaantuu ja opetellaan tekemään asioita hienovaraisesti ja pienesti.

Ilmiö maitotaikuuden takana on jokseenkin monimutkainen. Asiaa voi alkaa selittää lapselle kertomalla, että maito itse asiassa koostuu erilaisista ainesosista – esimerkiksi vedestä ja rasvasta. Jotkut aineet ovat toistensa parempia kavereita kuin toiset. Esimerkiksi saippua on tosi hyvä kaveri rasvan kanssa! Kun saippuaa ja maitoa laitetaan samalle lautaselle, saippua haluaa tosi kovasti ja nopeasti mennä maidossa olevan rasvan lähelle. Siksi muut maidossa olevat ainesosat – kuten vesi – joutuvat menemään kauemmaksi. Voimme nähdä sen, koska olemme värjänneet veden elintarvikeväreillä. Kun tempun taika loppuu, kaikki saippua ja rasva ovat löytäneet toistensa luokse.

Todella yksinkertaistettu, lapsen tasoinen versio tästä kemiallisesta reaktiosta! Todellisuudessa tässä tapahtuu paljon enemmänkin, ja maitokin koostuu veden ja rasvan lisäksi vielä proteiineista, maitosokerista, kivennäisaineista ja vitamiineista. Tiskiaine on tensidi – kemiallinen yhdiste, joka tunkeutuu vesimolekyylien väleihin ja vähentää näin nesteen pintajännitystä. Näin elintarvikeväri pääsee liikkumaan vapaasti maidossa. Saippuan ja maitorasvan reaktio muodostaa misellejä, pallomaisia rakenteita jotka työntävät elintarvikevärin pois tieltään.

Samoja misellejä on muuten kiittäminen myös siitä, että rasvatahroihin tehoaa parhaiten vanha kunnon Fairy! Olet myös ehkä kuullut kasvojen puhdistukseen käytettävästä misellivedestä?

Mahdollisuuksia tutkia lisää tätä jännittävää maitotaikuutta on monia. Miten esimerkiksi maidon rasvaisuuden määrä tai lämpötila muutaa reaktiota? Miten käy, jos maidon tilalla käyttääkin jotain muuta nestettä – vaikkapa öljyä tai vettä? Kun nesteet eivät enää kimpoile lautasella, voi olla vielä mielenkiintoista tutkia suurennuslasilla pienenpientä, jäljellä olevaa liikettä.

Kivaa luonnontiedelauantaita! Tieteestä saa innostua. Ei haittaa, jos lapsi tai itse ei täysin ymmärrä mistä on kysymys. Innostuminen ja tutkiva asenne on tärkeintä – aina voi ymmärtää hieman enemmän!

Seuraa ja jaa #luonnontiedelauantai kokeilut ja vinkit, olisi ihana nähdä puuhia. Instagramissa @leikkileikkina löydät myös maitotaikoihin liittyvät hienot videot! Ensi viikolla jatketaan tieteilyn parissa.

-Emma

Jos haluat tietää lisää aiheesta ilmiön takana, tsekkaa esimerkiksi

Maidon kemiaa

What Is Micellar Water and How Does It Work?

Tensidi – wikipedia

Follow:
Share: