Syötävä sormiväri – paras tapa aloittaa taiteilu! Itse tehdyt sormivärit sopivat jo vauvaikäisen ensimmäisiin taidekokeiluihin, sillä värien eksyminen suuhun on sallittua. Pysyviä tahrojakaan tämä maali ei jätä – huoli siis pois, vaikka sotkua tulisikin!
Kerroinkin jo Instagramissa, että vuosi 2020 alkaa meillä teemalla SOTKU. Tiedän, että sotku on monelle kammotus. Minulle pieni sotku edustaa usein hienoa ja monipuolista aistikokemusta lapselle, ja sottaavissakin puuhissa on mahdollista toimia ympäristöä tai omaisuutta vahingoittamatta. Aatos on ehtinyt kohta kahden vuoden ikään, ja blogikin jo puolivuotiaaksi, emmekä ole kohdanneet vielä mitään mistä ei babywipesien ja varsi-imurin kanssa olisi selvitty.
Katso myös: Pienen taiteilijan siisteysvinkit
MIKSI AISTILEIKIT?
Sormiväreillä taiteilu on ehdottomasti lapselle monipuolinen aistikokemus. Taiteilu tarjoaa lapselle tunto- ja näköaistin kokemuksia, jotka kulkeutuvat hermoverkoston kautta keskushermostoon – selkäytimeen ja aivoihin – jäsenneltäviksi. Kun aistikokemuksia tarjotaan lapselle paljon ja usein, tekee keskushermosto työtään ahkerasti. Lapsi oppii ja ymmärtää maailmaa koko ajan paremmin!
Keskushermostossa on meneillään jatkuva oppimisen prosessi, jossa aistikokemuksia ympäristöstä ja kehosta jäsennellään sekä yhdistellään. Aistimukset saavat merkityksensä monimutkaisen tiedonkäsittelyn tuloksena. Tulkintaan vaikuttavat menneisyyden muistot, nykyhetken mielentila ja tulevaisuuden odotukset. Esimerkiksi: kun lapsi kokeilee sormivärejä ensimmäisen kerran, hän aistii tilanteen: miltä värit näyttävät, miltä ne tuntuvat sormissa, mitä ne tuoksuvat ja jopa miltä ne maistuvat. Ehkä hän on taiteillut aiemmin, jolloin hän yhdistää tilanteeseen muistonsa värin levittämisestä paperille. Silloin hän pystyy tulkitsemaan tilanteen: hei, nyt taiteillaan!
SENSORINEN INTEGRAATIO
Aistikokemuksen tulkitsemisen ja tunnistamisen jälkeen on mahdollista toimia sen edellyttämällä tavalla. Aistikokemusten jäsentelyn eli sensorisen integraation tavoitteena onkin kehon käyttö arkielämän toiminnoissa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Maalauspuuhassa lapsi oppii, että väriä levitetään paperille sormin tai siveltimellä – sitä ei ole tarkoitus syödä, heittää tai levitellä ympäriinsä. Tarkoitus on tunnustella värejä ja ihastella niiden leviämistä ja yhdistymistä paperilla.
Eipä ole ihme, että monet pienet lapset rakastavat sormiväreillä maalaamista. Lapset ovat luontaisesti kiinnostuneita toiminnasta, joka haastaa heitä kokemaan uusia aistimuksia: esimerkiksi syömisestä, väreistä, erilaisista tekstuureista, musiikista tai riehumisesta. Uusien aistimusten jäsentely ja tarkoituksenmukaisen toimintareaktion löytäminen tuottaa lapselle mielihyvää! On hyvä tarjota lapselle alusta alkaen monipuolisesti erilaisia aistikokemuksia, mutta mitään paineita asiasta ei kannata ottaa. Jokaisessa lapsessa on “ohjelmoituna” halu kehittää sensorista integraatiota – eli luonto pitää huolen siitä, että lapsi tutkii uteliaasti ympäristöään ja löytää sieltä erilaisia harjoittelumahdollisuuksia.
Katso myös: Helppo itse tehty muovailuvaha
Syötävä sormiväri ei ole ensimmäinen kokeilemani sormiväriresepti, mutta varmasti se helpoin. Heleät, sopivan peittävät värit ja paksu koostumus ajaa oikein hyvin asiansa taaperon sormivärimaalauskokeiluissa. Ainesosien vähyys, turvallisuus ja värin valmistamisen helppous kompensoivat puutteita kirkkaudessa ja säilyvyydessä. Jatkoon!
SYÖTÄVÄ SORMIVÄRI: NÄIN TEET SEN
- hapanmaitotuote, esim. creme fraiche, rahka tai luonnonjogurtti TAI KOOKOSKERMA, jos haluat säilyvän teoksen!
- elintarvikeväri tai luonnollinen väriaine; esimerkiksi mustikka
Itse käytin syötäviä sormivärejä varten jo päiväyksensä nähneen creme fraiche -purkinlopun, joka muuten olisi joutunut biojäteastiaan. Se toimi erinomaisesti! Tuotteet tulee toki aina testata aistinvaraisesti, ja mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä huolellisemmin tulee ottaa huomioon turvallisuus. Jokainen tuntee oman lapsensa parhaiten: onko todennäköistä, että lapseni tulee maistamaan maalia, kauanko lapseni jaksaa viihtyä maalailupuuhassa, ja niin edelleen.
Kookoskerma on täysin kasvipohjainen tuote, ja se säilyy parhaiten valmiissa maalauksissa. Esimerkiksi kortteihin tai kehystettäviin maalauksiin suosittelen siis kookoskermaa.
Maalia kannattaa valmistaa mieluummin pienempi määrä kuin suurempi satsi, koska sitä on niin helppo tehdä tarvittaessa lisää!
Jaa kookoskerma/maitotuote pienempiin osiin esimerkiksi paletille, lautaselle tai pieniin kuppeihin. Sekoita muutama pisara haluamiasi elintarvikevärejä – ja valmista tuli!
Meidän kohta kaksivuotias Aatos on aikaisemmin osoittanut selkeitä merkkejä siitä, ettei hän halua laittaa käsiään mihinkään sotkevaan ja tahmaiseen. Pikku hiljaa hän on lämmennyt ajatukselle sormilla maalaamisesta – tällä kertaa kauniin pinkin maalipeitteen sai myös oma masu, reidet ja pippelikin. Ihmiset ovat erilaisia – sallittakoon se meille. Uudet aistikokemukset voivat lapsesta tuntua valtavan suurilta ja jopa ahdistavilta.
On tärkeää havainnoida lasta leikin aikana ja säädellä toimintaa lapsen reaktioiden mukaan. Toiminnan ja tunteiden sanoittaminen on varmasti erityisen hyödyllistä, kun lapsi tutustuu uusiin aistikokemuksiin. Jos lapsi kokee sormiväreillä maalaamisen ahdistavana, taiteiluun voi käyttää erilaisia apuvälineitä (lusikoita, tikkuja, siveltimiä) tai vaikkapa laittaa värin ja paperin ensin minigrip-pussin sisään tutustuttavaksi.
Katso myös: tässä postauksessa lisää muovipussimaalauksesta
Lähteet:
- Papunet.net Aistit vuorovaikutuksessa
- A. Jean Ayres: Aistimusten aallokossa. Sensorisen Integraation häiriö ja terapia. Ps-kustannus, 2018.