Hienomotoriikka tuntuu olevan taaperomaailmassa oikea taiteenlaji. Hienomotoriikan harjoituksia tapahtuu usein ruokapöydässä, kun hitaasti mutta varmasti pieni ihminen omaksuu uusia taitoja käsillään. Ensin hän oppii tarttumaan kiinni parsakaaliin, myöhemmin olemaan liiskaamatta sitä nyrkkiinsä täysin. Liukastelevia banaaninpalasia varten on hienosäädettävä otetta edelleen. Herneet – nuo vierivät, vihreät paholaiset – saa kiinni ja suuhunsa vasta, kun oppii nappaamaan ne pinsettiotteeseen peukalon ja etusormen väliin.
Pinsettiotteen hallitseminenkaan ei vielä tarkoita, että lapsi olisi hienomotoriikkansa huipulla. Tulevina vuosina opitaan mahtavia taitoja, kuten lusikalla syöminen, kirjan sivujen kääntäminen, saksilla leikkaaminen, piirtäminen, kynäote ja kirjoitustaito!
Tämä hienomotoriikkaa harjoittava touhuloota on meillä askarreltu viihdyttämään taaperoa silloin, kun on kertakaikkisen pakko olla paikallaan. Tällaisiin tilanteisiin olemme joutuneet esimerkiksi autossa, junassa, lentokoneessa ja ravintolan pöydässä. Motoriikkalelu on helpottanut meitä hieman, vaikka edelleen kainalot hikoavat ajatuksesta taaperon kanssa matkustamisesta yli kolmen metropysäkin välin verran.
Viihdytysarvonsa lisäksi loota kätkee sisälleen myös muutaman leikillisen, kehittävän elementin. Poimiessaan palloja ja työntäessään niitä aukoista sisään, lapsi treenaa huomaamattaan sormiensa motoriikkaa. Lapsen iästä ja kehitystasosta riippuen pallot voivat olla isompia tai pienempiä. Myös aukot voivat olla eri kokoisia – suuremman pallon saaminen pienestä reiästä sisään vaatii jo hieman työntövoimaa sormelta. Sormien lihasten kehittyminen on olennaista myöhempien kehitystavoitteiden kannalta!
Vanhemmalle lapselle voi puuhaan liittää esimerkiksi laskuharjoituksia tai värien yhdistelemistä. Meille tässä yksinkertaisessa harjoituksessa oli jännittävää vetovoimaa. Leikin toinen kehityksellinen elementti on objektipysyvyys, jonka ymmärtämistä lapsi harjoittelee vauvavuonna ja vielä taaperoiässäkin. Mekanismi on sama kuin kukkuu-leikissä: pallo katoaa hetkeksi näkyvistä, mutta löytyy jälleen kannen alta.
Laatikko on rakennettu satunnaisesta pahvipakkauksesta ja maitopurkkien suu-osista, kaivertamalla pahviin reikä mattoveitsellä ja turvaamalla kiinnitys kuumaliimalla. Käyttäkää soveltaen mitä vain kotoa löytyviä, puhtaita ja lapselle turvallisia materiaaleja! Suosittelen ehdottomasti pompomien tai pikkupallojen säilyttämistä pussissa myös leikin aikana. Ainakaan ahtaassa junanvaunussa naapureiden tuolien alle vierivä pikkupalloröykkiö ei erityisesti edistä leikkitunnelmaa.
Kivoja leikkejä! Muista seurata meitä myös instassa @leikkileikkina ja liityhän ihmeessä FB:ssä upouuteen ryhmään Leikki leikkinä – pienten lasten puuhia, jossa voit keskustella ja jakaa myös omat leikkivinkkisi. Tervetuloa!
Tässä kirjoituksessa hienomotoriikka-asioiden faktatarkistuksessa käytin apunani Seinäjen AMK:n opiskelijoiden Riina Haapalan ja Tiina Vainionpään laatimaa opasta 1-6 -vuotiaan lapsen motorisesta kehityksestä ja sen tukemisesta. Selkeä, lyhyt ja konkreettinen opas aiheeseen!