Mustikalla maalaaminen voi olla muutakin kuin värikylpy

mustikalla maalaaminen

Mustikalla maalaaminen – tuosta sanaparista on ainakin itselläni vahva mielleyhtymä vauva-ajan värikylpytuokioihin. Värikylvyn jälkeen vauva oli korvia myöten mustikkasoseessa ja kotiin viemisinä signeerattu mustikansininen taulu. Ensimmäinen taideteos!

Värikylpy on ihanaa, mutta se vaatii vanhemmalta aika paljon. Itse en enää kaksivuotiaan kanssa jaksa väen vängällä sotkea joka paikkaa.

Niinpä päätimme tutkia helpompia keinoja hyödyntää mustikkaa pienen taide- ja tiedehetken yhdistelmässä! Ja tämä puuha oli kyllä täydellinen menestys!

Mustikalla maalaaminen: pohjaväri

Ajatuksenani oli, että maalaisimme mustikalla kartonkipohjia tämän punakaalista tehdyn taikapaperin ohjetta mukaillen. Sitten soodalla ja etikalla voisimme tutkia mustikan reaktioita.

Lähdimme kuitenkin hieman mehunkeittelyä rouheammalle linjalle, kun Aatos on niin kovasti innostunut vasarankäytöstä.

Nappasimme takapihan varvukosta kourallisen mustikoita ja asettelimme ne vesiväripaperin päälle. Väliin leivinpaperi ja hakkaamishommiin!

muhjotut mustikkapaperit

Auttelin hieman, kun tarkoituksena oli saada mustikkasosetta leviämään mahdollisimman laajasti paperille. Ylimääräinen mustikkamössö kaavittiin pois ja paperien annettiin kuivaa rauhassa yön yli.

Mustikka on ph-indikaattori

Luonto on täynnä ihmeellisyyksiä, ja yksi hienoimmista on mielestäni luonnon omat ph-indikaattorit. Siis aineet, jotka indikoivat toisten kosketuksissa olevien aineiden happamuutta tai emäksisyyttä vaihtamalla väriä.

Luonnon ph-indikaattoreita ovat esimerkiksi mustikka, punakaali ja kurkuma. Arvasin, että tästä tutkimuksesta tulee mahtava, kun mustikan värit itsessään ovat niin hurmaavia!

mustikalla maalaaminen on myös tiedetutkimus
mustikalla maalaaminen on myös tiedetutkimus

Mustikan ph-indikaattorin ominaisuuteen saattaa törmätä ihan arjessa, kun mustikkametsästä palatessaan kädet (tai suu) ovat aivan violetinsiniset. Kun pesee kädet saippualla, väri muuttuu paljon punaisemmaksi. Miksi? Koska saippuavesi on miedosti emäksistä.

Maalaaminen hapoilla ja emäksillä

Aatos ei olisi voinut olla enää enempää innoissaan, kun luvassa oli pipetöintiä.

Laitoin pieniin pipettipulloihin tällä kertaa yksinkertaisesti ruokasoodan ja veden sekoitusta sekä etikkaa. Eri variaatioita ja värisävyjä saisi aikaan, jos käyttäisi lisäksi esimerkiksi:

  • sitruunamehua
  • saippuavettä
  • sitruunahappoa veteen sekoitettuna
  • maitoa
  • limonadia

Pipettien sijasta voi toki käyttää myös sivellintä tai tarpeen tullen myös pikkulusikkaa.

Vapaata tutkimusta tai kuvioiden muodostamista mustikkapaperille! Kun etikka ja sooda kohtaavat paperilla, saadaan aikaan myös aina niin ihastuttavia sihinäreaktioita. Lisää sihinää jääpalojen muodossa täällä!

Huom: kun ollaan tekemisissä happojen ja emästen reaktioiden kanssa, on suositeltavaa suojata lapsen silmät voimakkaamman reaktion varalta.

Ainut miinus oli se, että olisi pitänyt valmistella paaaaljon enemmän mustikkapapereita! Tämä oli tosi kivaa ja mielenkiintoista.

Ja värit ovat upeat! Aatoksen ensimmäinen värikylpytaideteos on näin parin vuoden jälkeen aika haalistunut. Mustikkataideteokset eivät siis ole ikuisia. Jos haluat pysyvän muiston, ota valokuva.

mustikalla maalaaminen on myös tiedetutkimus

Nyt on paras mustikka-aika, kokeilkaa ihmeessä mustikalla maalaamista! Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan tekeminen.

Haluatko ideoita kivoihin kesäpuuhiin? Kaikki ulkoleikki-ideat löydät täältä.

Seuraa Leikki leikkinä: Instagram // Facebook // Pinterest

Follow:
Share: