Etätyö tai ei, lapselle jakamattoman huomion antaminen ympäri vuorokauden on mahdotonta. Mitä leikkejä siis tarjota taaperolle, että saisi edes pienen hengähdystauon tai aikaa hoitaa omia asioita? Pohdin hieman itsenäisen leikin haasteita ja ehdotan sitten muutaman leikki-idean, jotka ovat meillä kaksivuotiaan kanssa toimineet hyvin. Mukana on myös vinkkejä Instagramista. Mahtavaa, jos osallistut keskusteluun ja jaat kanssavanhemmille omat parhaat vinkkisi!
ITSENÄISEN LEIKIN HAASTEET
Pääsääntönä voisi ehkä todeta, että mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä haastavampaa on minkäänlainen itsenäinen tekeminen. Lisäksi pienillä lapsilla näyttää toistuvan erilaisia kausia, joiden aikana itsenäisyyden tavoittelu ja vanhempien läheisyyden hakeminen vaihtelevat. Itsestäni kaksivuotiaan äitinä tuntuu tällä hetkellä siltä, että jokainen itsenäinen leikkihetki on vain ylimääräistä bonusta! Jos taapero saisi valita, olisimme varmaankin välittömässä ihokontaktissa valtaosan ajasta. Olen yrittänyt omaksua ajatusmallin, jossa hyväksyn vallitsevat olosuhteet ja tiedän niiden muuttuvan taas pian. Siihen asti Aatoksen paikalleen naulitsevat tarvittaessa rusinat ja Rainbow TV.
Isompikin lapsi saattaa hakea aikuisen huomiota jatkuvasti, vaikka olisikin jo täysin kykenevä itsenäiseen, pitkäkestoiseen leikkiin. Silloin saattaa auttaa, jos sovitaan päivään selkeästi ne yhteiset leikkiajat ja toisaalta omatoimiset leikit. Runsaat positiiviset huomionosoitukset arjen toimissa on hyvä pitää mukana, jottei lapsi tunne olevansa vain vanhempansa tiellä tai häiriöksi.
Katso lisää: Mistä löytyy leikin ilo?
LUO OIKEAT OLOSUHTEET ITSENÄISELLE LEIKILLE
Joskus – ehkä sattumalta – käy niin, että löydänkin Aatoksen puuhailemasta itsekseen. Hän ehkä juttelee ääneen ja selailee kuvakirjojaan, tai on kaivanut hyllystä tarra-arkin. Kun tämän kaltaisia tilanteita tulee eteen useampia, voi olettaa ettei kyseessä olekaan sattuma! Kun tietyt olosuhteet lapsen mielessä kohtaavat, voi löytää reitin leikin flow-tilaan.
PERUSTARPEET
Leikkiminen ja keskittyminen on hankalaa, jos nälkä, jano, väsymys tai pissahätä vaivaa. Ennen kuin lähtisin yrittämäänkään itsenäistä leikkiä, tarkistaisin kuntoon nämä perustarpeet. Meillä itsenäiset puuhastelut ajoittuvat varmimmin lounaan jälkeiseen aikaan – kun vatsa on täynnä, on energiaa, muttei kuitenkaan liikaa. Sama toistuu alkuillasta päivällisen jälkeen, jos vietämme tavallista päivää kotona.
STRESSI
Lapsen fysiologisia tiloja voidaan kuvata esim. U-käyrän avulla. Tämän ymmärtäminen on olennaista myös itsenäisen leikin kannalta, joten malta lukea! U-käyrä jaetaan neljään toiminnan tilaan:
1) taistele tai pakene -tilaan (aggressio, ei-toivottu käytös, ylienergia).
2) passiivisiin kielteisen toiminnan tiloihin (kiukuttelu, puhumattomuus, vastustelu, kieltäytyminen)
3) vähäaktiiviseen myönteisen toiminnan tilaan (tutkiskelu, kokeilu, levollisen utelias toiminta)
4) erittäin myönteiseen aktiiviseen tilaan (flow-tilaan, jossa aika lentää ja lapsi on kokonaisvaltaisesti mukana leikissä)
Näistä toiminnan tilat 3 ja 4 mahdollistavat mielekkään toiminnan ja näin myös oppimisen ja leikkimisen. Lapsi – luontainen oppija – pyrkii aikuisen avulla näihin tiloihin, joihin pääsemisen edellytyksenä on turvallisuus ja toimintavapaus.
Perustarpeiden tyydyttämisen ohella hyviä tapoja tukea lasta on pitää huolta ympäristön jatkuvuudesta: samat ihmiset, samat tilat ja samat aikataulut. Kun ympäristö on tuttu, lapsen ei tarvitse olla jatkuvassa toimintavalmiudessa, vaan voi keskittyä oppimiseen (eli leikkiin). Esimerkiksi normaalitilanteessa lapsi tuntee kodin äänimaiseman ja tietää, mitkä äänet ovat tavallisia ja mihin pitää reagoida.
Aikuinen voi tukea lasta auttamalla myös ymmärtämään ympäristöä: selostamalla tilanteita ja kertomalla aikatauluja. Voi esimerkiksi kertoa, että tee sinä tämä torni valmiiksi, käyn vessassa ja tulen sitten katsomaan (elävä esimerkki meidän perheestä). Voi kertoa lapselle, että seuravaaksi me syömme lounaan ja sitten sinulla on päiväuniaika. Silloin lapsi tietää mitä suunnilleen on tapahtumassa ja missä ovat hänen toimintansa rajat. Myös tietyt ympäristötekijät kuten taustamusiikki on nopea ja tehokas tapa muuttaa fysiologista toimintaa – rauhoittaa, piristää tai inspiroida.
Lähde U-käyrään: Minna Huotilainen: Näin aivot oppivat (PS-kustannus 2019)
Tämänhetkisessä poikkeustilassa on huomattava, että aikuistenkin stressitilat vaihtelevat, ja lapsi saattaa heijastella niitä. Monissa perheissä normaali arki on muuttunut huomattavasti, kun ollaankin päiväkodin tai koulun sijasta kotona muun perheen kanssa. Lapsen temperamentti ja tottumukset määrittelevät sen, kuinka paljon apua lapsi tarvitsee kokeakseen tilanteen taas normaaliksi arjeksi päästäkseen kiinni myönteisiin toiminnan tiloihin – ja sitä kautta leikin flow-tilaan.
MUUTA HUOMIONARVOISTA
Lapsen itsenäisen leikin onnistumiseen voivat vaikuttaa myös ainakin leikin/lelujen tuttuus tai tuntemattomuus, ärsykkeiden määrä ja motivaatio. Aikuisen rooli on opettaa lasta leikkimään, kannustaa ja motivoida leikin alkuun sekä jossain määrin myös kannatella leikkiä. Aikuinen myös rajoittaa saatavilla olevien lelujen ja materiaalien määrää, jolloin lapsen keskittyminen voi fokusoitua. Tässä kirjoituksessani olen pohtinut enemmänkin leikkiin keskittymistä ja leikkiin kannustavia olosuhteita:
Lapsi ei jaksa keskittyä leikkimiseen
Totta kai lapsilla on myös henkilökohtaisia mieltymyksiä. Esimerkiksi joku rakastaa aistileikkejä, jossa kädet saa upottaa mitä erilaisimpiin tekstuureihin – toinen taas inhoaa käsien likaantumista yli kaiken.
HYVÄKSI HAVAITUT IDEAT
Jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa parhaiten. Sinulla on varmasti jonkinlainen tuntuma siitä, mistä lapsesi innostuu erityisesti? Hyödynnä sitä, kun suunnittelet itsenäistä leikkiä!
Meillä kaksivuotiaan itsenäiset leikit parhaimmillaankin tarkoittavat sitä, että vanhempi istuu lähellä ja seuraa leikkiä sivusilmällä. Jos on tarkoitus tehdä jotain oikeasti keskittymistä vaativaa työtä, on se suosiolla jätettävä lapsen uniajalle. Älä lataa leikkiin liian korkeita oletuksia, äläkä pety jos lapsi ei toimi haluamasi mukaan. Kokeilkaa sitten myöhemmin uudestaan.
Meillä 1-2 vuoden ikäisen pisimmät leikkijaksot (kestoltaan ehkä maksimissaan tunnin) on vietetty seuraavien leikkien parissa. Kaikista siisteimpiä nämä leikit eivät kylläkään ole, mutta itse ainakin hengähdystauon toivossa olen valmis käyttämään myöhemmin hiukan aikaa jälkien korjaamiseen.
Autoleikit Rainbow TV:n hengessä
Tämä oli meillä todella kova hitti! Aatos rakastaa autovideoita ja autot ovat hänen rakkaimpia lelujaan. Tämä leikki oli tarpeeksi yksinkertainen ja sisälsi monta sellaista elementtiä, jotka motivoivat Aatosta: autot, vesi, liike ja värit. Katso ohjeet leikin järjestämiseen tästä.
Kaatamis- ja kauhomisleikit
Väittäisinpä melkein, että kaatamisessa ja kauhomisessa on taaperolle jotain luontaista viehätysvoimaa. Näitä taitoja voi harjoitella yhdessä vanhemman kanssa esimerkiksi leipomis- ja ruoanlaittohommissa, mutta ne tuntuvat kovasti motivoivan itsenäiseenkin tutkimuspuuhaan.
Minä valmistin loppukesällä 2019 satsin riemunkirjavaa riisiä, jolla leikitään edelleen aika ajoin ja usein pitkiäkin aikoja kerrallaan. Kaatamis- ja kauhomisleikkiin ei tarvita paljon: iso astia, muutamia kuppeja, lusikoita ja kauhoja sekä jokin sopiva materiaali: riisi, ohrat, jyvät, linssit, pastat, kahvinporot, vesihelmet tai mitä vain sattuu kotona ylimääräisenä olemaan. Ja ei kun kauhomaan!
Kylpyleikit kuuluvat tähän samaan kategoriaan. Kipot, kauhat ja kastelukannut mukaan ja kylvyssä viihdytään tosi pitkään! Sama toimii myös lavuaarin ääressä jakkaralla, ja bonuksena saa itse operoida hanaa.
Chiaslime
Chiaslime on kieltämättä aika koukuttavaa. Meillä slimen käsittely ei ollut niinkään se juttu, vaan autojen peittäminen slimellä ja sen jälkeen niiden puhdistaminen erillisessä vesiastiassa. Meillä suosituimmat leikit noudattavat selkeästi tiettyä kaavaa ja teemaa! Katso chiaslimen ohje tästä.
Muovailuvaha ja taikahiekka
Taikahiekka (eli kineettinen hiekka) on ihan mahtavaa. Aatos usein itse ehdottaa taikahiekkaleikkejä pyytämällä “kauhaa” vaatekaapin ylähyllyltä. Matojen rullaaminen ja leikkaaminen muoviveitsellä on hänen mielestään superjännää. Arkielämän taidot harjoittuu siinä samalla, ja itse voin istua vieressä lukemassa lehteä. Jos kineettistä hiekkaa ei ole saatavilla, niin muovailuvahatyöskentelystä tiedän monen innostuvan myös! Erilaisia leikkimassojen ohjeita: muovailuvaha, silkkinen leikkitaikina ja oobleck .
Tietyt valitut lelut
Ihanat lelut motivoivat leikkimään. Meillä valitettavasti leluista ei kovin innostuta edelleenkään – esimerkiksi dublot, palapelit ja muut kaadetaan vain lattialle isoon kasaan (vaikka moni hieman isomman lapsen vanhempi vannoi kyllä legojen ja dublojen nimeen!) Mutta Connetix-magneettipalat – ne vaan meillä pitää pintansa! Nämä ovat jollain lailla maagisia leluja, koska jokainen meillä vieraillut lapsi suuntaa suoraan magneettipalojen luo ja lopettaa vasta kun käsketään lähtemään kotiin. Aivan ihanat, kehittävät ja kauniit lelut – jotka kyllä innostavat aikuisiakin mukaan rakenteluleikkeihin!
JAA IDEASI
Tässä meidän viisi parasta ideaa itsenäiseen leikkiin höystettynä seuraajien ajatuksilla. Toivottavasti nämä vinkit auttoivat sinua! Jokainen lapsi on erilainen, ja se mikä toimii yhdellä ei välttämättä toimi toisella. Olisi siis mahtavaa, jos voisit vinkata vielä teidän kivoimmat itsenäiset leikit yhteiseksi hyödyksi! Myös itse olen kiitollinen uusista ideoista. Vinkkaa kommentoimalla tai laita mulle viestiä Instagramissa @leikkileikkina tai postaa ideasi vaikkapa meidän FB-ryhmään Pienten lasten puuhia! KIITOS!
Emma